Teen valmistaminen roskattomasti

Tänään kävi vieraita ja laitoin teetä. Miten teenlaitto onnistuu mahdollisimman roskattomasti? Käyttämällä irtoteetä. Irtoteetä saa ostettua omaan rasiaan esim. kauppahallista, joten ei synny edes pakkausjätettä.

Teepussin käyttö on suosittua, mutta teepussissa on kuitenkin paperia ja joissain myös muovia!

• Onko teepusseissa muovia? Kuluttaja selvitti
• Miksi teepussin tarvitsee sisältää muovia? - Kemikaalicoctail

Käytetyt teelehdet voi tietenkin kipata kompostiin tai bioastiaan, mutta niitä voi myös jatkohyödyntää:

• lannoitteena kasveille
• rentouttaviin kylpyihin
• jalkakylpyihin (antiseptinen?)
• hajujen hävitykseen
• ruokiin kuten kakkuihin, tempuraan ja furikakeen

Lisää vinkkejä >>> What to do with leftover or used tea bags or tea leaves

Thalassotherapy - merisuolan hyvät vaikutukset




Thalassotherapy (from the Greek word thalassa, meaning "sea") is the use of seawater as a form of therapy. It is based on the systematic use of seawater, sea products, and shore climate. The properties of seawater are believed to have beneficial effects upon the pores of the skin. ^{(Wikipedia 25.10.2018)}

Nautin merestä monella tapaa: purjehdin, melon, uin tai vaan katson merimaisemaa ja meriveden eri värejä. Merellä ja luonnossa olo on minulle mindfulnessin harjoittamista.

Olen syntynyt saaristossa, joten varmaan siksi olen meri-ihminen. Meri tarkoittaa minulle mahdollisuuksia, vapautta ja voimakasta luontokokemusta.

Olin keväällä purjehtimassa viikon Turkissa ja syksyllä viisi viikkoa siirtopurjehduksella Cuxhavenista Madeiralle. Turkissa kävin päivittäin uimassa enkä laiskuuttani pessyt suolavettä makealla vedellä pois (tutun lääkärin mukaan suolaa ei kannatakaan pestä pois). Siirtopurjehduksella taas tuntui, että ilmakin on suolaista.

Kärsin kotona Turussa ympäri vuoden kuivasta ihosta. Nenän pään iho kesii koko ajan vaikka kuinka rasvaisin. Huomasin kummallakin purjehduksella, että kasvojeni iho oli todella hyvässä kunnossa. En tarvinnut kosteusvoidetta ollenkaan.

Siitä tuli ajatus, että mitä jos kokeilisi suolavedellä pesua kotonakin tekemällä 4% suolavettä (vastaa Välimeren suolapitoisuutta): edullista, yksinkertaista, minimalistista. Pieni ikävä puoli merisuolastakin löytyy. Viime aikaisissa tutkimuksessa siitäkin on löydetty mikromuovia :-(

Ei kun testaamaan

Mediassa pukkaa nyt elintapoihin liittyvä testejä:

• Ylen Kierrätyskysely
• Sitran Elämäntapatesti

Rehellisesti myönnän, että pärjäsin aika huonosti Elämäntapatestissä. Miinuksia tulee kun asun yksin isossa asunnossa :-( ja kun ajan yksin autolla :-(. Olen myös Ocean Ladies -projektin takia joutunut lentämään tänä vuonna melko paljon :-(.



Vaikea olisi ollut tämäkin kuljetus ilman autoa.

Jätteiden poltto ei ole ratkaisu

Ylellä kaksi mielenkiintoista juttua jätteenpoltosta:

07.09.2018: Jätätkö jätteet kierrättämättä ja ostat hyvän omantunnon ajattelemalla, että polttoonhan ne kuitenkin menevät? Ei kannata, sillä nyt hukumme jätteenpolttolaitosten kuonaan ja tuhkaan.

23.09.2018: Japani ratkaisi jo jätteenpolton kuona- ja tuhkaongelman, miksi Suomi ei ottaisi käyttöön samaa tekniikkaa? "Mitä kalliimpaa jätteenkäsittely on, sitä enemmän se motivoi kierrättämään".

Zero Waste -ostoksilla Turussa

Vaikka Turun kauppatori on myllerryksen vallassa arkeologisten kaivausten takia, löytyy sieltä kuitenkin vielä kymmeniä torimyyjiä. Satokausi on parhaimmillaan.

Ostoskorini sekä tyhjänä että täytenä herättää ihastusta. Annan korini torimyyjälle vaa´an viereen ja kerään ostoksia suoraan vaa´alle ja siitä myyjä laittaa ne koriin. Myyjätkin ovat alkaneet tämän jo oppia vaikka heillä automaattisesti käsi hamuaakin ensin muovipussia.

 

Toinen hyvä Zero Waste -ostospaikka on kauppahalli. Siellä on myyjiä, joilla on teetä, kahvia, mausteita,... irtomyynnissä.

Löysin jopa myyjän, jolla oli ruokasoodaa irtomyynnissä. Ostos tuli kyllä hieman kalliiksi (1,70 e/100 g) ja hetken mietin onko tässä mitään järkeä.

 

Joku on minulle sanonut, että hänellä ei ole aikaa kierrellä torilla ja hallissa. Mielestäni kauppareissullani ei mennyt yhtään enempää aikaa eikä askelia kuin suuressa Citymarketissa tai Prismassa käydessä.

 

 

Asenteet muuttuu

Ostin runsas vuosi sitten metallirasian korvaamaan kaupan pusseja/rasioita. Vielä vuosi sitten sain epäileviä ja ihmetteleviä katseita ja tunsit itse hieman oudoksi. Tällä viikolla olen saanut kaksi positiivista kokemusta. Eilen vadelmia ostaessani myyjä oli tosi ilahtunut rasiastani ja sanoi että mahtava juttu ja että harmi että heillä on muovirasioita (kaadoin siis vadelmat omaan rasiaani ja annoin muoviasian takaisin). Tänään Leipomo Mannassa käydessäni, myyjä huudahti että upeaa ja ekologista. Ostin rasian Clas Ohlsonilta.

Tämä postaus ei ole kaupallista yhteistyötä. Vinkkaan vain mielestäni hyviä juttuja.

Kesäkuun roska-analyysi

Kesäkuun roskani painoivat 6,032 kg mikä kuukauden kokonaismääränä on alimpia mitä olen milloinkaan saavuttanut.

Mistä kesäkuun roskani koostuivat:

• Biojäte 2,570 kg. Kävin kuukauden aikana tosi paljon ulkona syömässä mikä vähentää huomattavasti biojätettä.
• Kartonki 0,300 kg. Näin alhaista kartonkijätteen määrää en ole aikaisemmin saavuttanut. Tähänkin vaikuttaa se, että kävin paljon ulkona syömässä.
• Paperi 1,323 kg. Suurimmalta osalta tilitoimistostani tullutta jätettä.
• Metalli 0,015 kg. Pari korkkia eli ei mitään mainitsemisen arvoista. Aika hyvä saavutus kuitenkin.
• Lasi 0,264 kg. Pari pientä lasitölkkiä (ref. metallikannet).
• Muovi 0,096 kg. Ottaen huomioon, että yritän olla plastic-free, niin tämä luku on erittäin epätyydyttävä. Muovijäte koostui parista yrttikääreestä, keksipakettikääreestä, Kismetin kääreestä, lihapiirakkapaketin kääreestä, kahdesta mehupullosta ym. pienemmästä roskasta. Suurin muoviroskaan vaikuttava asia on mielestäni kiire. Nälässä olet valmis tarttumaan ensimmäiseen eteen tulevaan suuhun pantavaan. Laitoin myös roskiin muovipullon (periaatteessa ajateltu kertakäyttöiseksi, mutta olen "salakuljettanut" sen kauppaan ja ottanut mehua aina samaan pulloon), jolla olen käynyt ostamassa Cittarista vastapuristettua tuoremehua. Pullo oli harmaantunut niin ikävän näköiseksi, että ei tehnyt mieli sitä enää käyttää. Jostain olen lukenut että muovissa ei olisi hyvä säilyttää mitään hapokasta. Vaikka kotona siirrän tuoremehun lasipulloon, niin silti happo oli ilmeisesti kuljetusten aikana "syövyttänyt" muovipullon sisäpinnan ihan harmaaksi. Mitähän kemikaaleja muovista on liuennut mehuun?!
• Seka 1,141 kg. Normaalia enemmän. Vanhat lenkkarit olivat niin reikäiset, että ostin uudet ja heitin vanhat pois. Lisäksi hajotin pressopannun. Pannun lasi oli kiertynyt ja yritin saada sitä paikoilleen. Lasi hajosi käteeni ja sain kunnon haavan sormeeni. :-( Heitin myös menemään kaikki meikkini (kaksi luomiväriä, rajauskynä ja puuteri). Katsoin purkeista, että säilyvät maksimissaan 24 kuukautta. En muista milloin olisin viimeksi meikannut, joten heitin kaikki roskiin.
• Tekstiili 0,323 kg. Yhden housut oli pakko laittaa roskiin. Stretchhousut ovat mukava käyttää, mutta elastaanisäikeet menevät helposti poikki. Mustissa housuissa ne näkyvät ikävästi vaaleana nukkana.
• Sähkö 0,000 kg.
• Ongelma 0,000 kg.
• Muu 0,000 kg.



Nämä kaikki meikit saivat nyt lähteä.




Muovipullo on mennyt ikävän näköiseksi appelsiinimehun hapokkuudesta.

Heinäkuu on kansainvälisen Plastic Free July -haasteen aikaa. Kotona tämä on varmaan helpohko toteuttaa, koska olen heinäkuussa kolme viikkoa purjehtimassa. Purjeveneessä asia tulee olemaan mahdoton toteuttaa. Kahdeksan naista samassa veneessä ja ruuissa! Seitsemän muun innostaminen haasteeseen lienee mahdotonta. Varsinkin kun ihmiset pitävät asiaa vaikeampana kuin se todellisuudessa onkaan.

Oriculi vs. vanupuikko

Kuunvaihteessa vanupuikot loppuivat.

Netissä olin törmännyt oriculiin (esim. trashless-blogissa), jonka alkujuuret ovat ilmeisesti jossain Kiinassa ja Japanissa.

Päätin itsekin kokeilla oriculia. Löysin sellaisen suomalaisesta verkkokaupasta Biodellystä. Meinasin jo ostaa verkkokaupan kautta, mutta viime tingassa huomasinkin, että kauppahan on täällä Turussa. Kävin siis ostamassa oriculini kivijalkaliikkeestä. (Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö.)

Pari ensimmäistä kertaa oriculia käyttäessäni tikku ei tuntunut kovinkaan mukavalta. Oriculin reuna oli mielestäni liian karhea. Parin viikon jälkeen olen ilmeisesti oppinut hellempiä otteita, tikun reuna on pehmentynyt tai olen muuten vain tottunut, mutta nyt käyttö tuntuu jo ihan mukavalta. Itse asiassa tuntuu että vaikut saa kaavittua pois paremmin kuin vanupuikolla.

Lopputulos: minusta tuli oriculin käyttäjä enkä tarvitse enää vanupuikkoja. Oriculi menee paljon pienempään tilaankin kuin vanupuikkopaketti eikä tule roskaa :-)

Toukokuun roska-analyysi

Olen jo vuoden 2017 alusta pitänyt kirjaa millaisia roskia vien ulos ovestani. Keittiövaakaa kun käytän, niin seuranta on gramman tarkkuudella ;-)

Toukokuun roskani painoivat yhteensä 11,073 kg. Keskiverto suomalainen aikaansaa noin 37,500 kg kotitalousroskaa kuukaudessa.




Toukokuun roskani lähdössä kierrätykseen (biojäteastian olen kyllä käynyt kerran aikaisemmin tyhjentämässä).

Mistä toukokuun roskani koostuivat:

• Biojäte 4,688 kg. Tämä oli normaalia suurempi koska tein toukokuussa jonkin verran ruokaa kotona.
• Kartonkijäte 0,655 kg. Kartonkijäte muodostuu pääasiassa jugurttitölkeistä. Olen onnistunut vähentämään kartonkijätettä välttämällä tuoremehujen ostoa tölkissä. Cittariini ilmestyi laite, jolla saa tuorepuristettua appelsiinimehua. Nam! Mehua varten on muovipulloja, mutta minä käytän yhtä ja samaa pulloa uudelleen. Huvittaa, että on hieman rikollinen olo kun kaivan käytetyn pullon kaupassa kassistani. Minkähän takia?!
• Paperi 1,293 kg. Vaikka yritänkin pyörittää paperitonta toimistoa, jonkin verran jätettä syntyy virheprinttauksista ja skannatuista kuiteista. Myöskään kaupungin tiedotuslehteä sekä vesi- ja sähkölaitosten asiakaslehtien paperisia versioita en ole onnistunut torppaamaan.
• Metalli 0,679 kg. Tämä luku oli poikkeuksellisen suuri koska vein kierrätykseen muutamia metallirasioista, joita olin säilönyt varoiksi. Mutta kun niille ei ollut muutamaan vuoteen löytynyt käyttöä, niin saivat nyt lähteä. Muuten jäte muodostui homejuustojen kääreistä. Homejuusto on ainoita juustolajeja mitä saa normikaupasta muussa kuin muovipakkauksessa.
• Lasi 0,000 kg. Tämä on poikkeuksellista, etten vienyt lasia kierrätykseen ollenkaan. Koska yritän välttää muovin ostamista, ostan ruokaa joko paperipussissa, kartongissa tai lasissa. Siksi lasijätettä on normaalisti kaksi kolme kiloa kuukaudessa.
• Muovi 0,131 kg. Toukokuu meni huonosti muovin osalta. Sorruin pariin Hesen juustoateriaan, yhteen Viennetta jäätelökakkuun ja ostin vessapaperia. Vuosia vanha kynsilakanpoistoainepullo loppui vihdoinkin. Kesäkuussa täytyy taas alkaa tsemppaamaan, koska heinäkuussa on maailman laajuinen Plastic Free July -haaste.
• Seka 0,767 kg. Tässä on mukana mm. hintalappuja ja kemikaaleilla sotkettuja papeita.
• Tekstiili 0,837 kg. Tein pienen kevätsiivouksen vaatekaapissa ja pari vaatetta sai lähteä.
• Sähkö 2,000 kg. Tämän jouduin arvioimaan, koska unohdin punnita. Vein Ekotorille rikkinäisen paperisilppurin ja kaksi yli 10 vuoden ikäistä palovaroitinta.
• Muu 0,023 kg eli yksi sormipatteri .




Toukokuun sekajätteeni. Tätä varten ei todellakaan tarvitse ostaa roskapusseja. Lidlin leipäpussi riittää hyvin vaikka puoleksi vuodeksi.




Muovijätteeni :-( :-( :-(

Henkilökohtainen hygienia

– Oltuani käyttämättä synteettisiä pesuaineita ja hygieniatuotteita muutaman kuukauden ajan huomasin, että kehoni toiminta oli muuttunut. En enää hikoillut yhtä paljon, eikä hikeni haissut yhtä voimakkaasti kuin ennen. Hiukseni eivät rasvoittuneet yhtä nopeasti enkä yleensä ottaen tuntenut itseäni enää likaiseksi päivän päätteeksi. Koen, että kehoni on päässyt lähemmäksi luonnollista tasapainoa lopetettuani altistamasta ihoani päivittäin synteettisille pesu- ja kosmetiikkatuotteillle.

Otso Sillanaukee (Otson tämän vuoden jätteet mahtuvat pieneen lasipurkkiin - kehon toimintakin muuttui, kun hän jätti tavalliset pesuaineet, Iltasanomat 24.05.2018)

Miksi minun ei tarvitse ostaa roskapusseja

Mediasssa on taas ihmetelty, että minkälaiseen pussiin roskat olisi paras kerätä. Esimerkiksi Ylen jutussa Mikä roskapussiksi, jos muovisia kauppakasseja ei enää kerry kotiin?.

 

Kun olen kertonut ihmisille että olen jo monta vuotta ollut ostamatta muovikasseja, niin minulle on ihmetelty että tarvitseehan sitä kuitenkin ostaa roskapusseja. Ai miten niin tarvitsee?!

 

Kerään roskat pajukoriin, jossa...

• Kartongin laitan toistensa sisään, yleensä johonkin litran tölkkiin.
• Papereille on paperikassi, jota käytän aina uudelleen. Paperiroskaa ei paljoa tulekaan koska olen laittanut oveen Ei mainoksia -lapun, ottanut käyttöön suoramarkkinointikiellon, vaihtanut laskut sähköisiin, lopettanut lehtien tilaukset ja yrittänyt vaihtaa jäsenlehdetkin sähköisiin. Suurin osa paperiroskista tulee kotitoimistosta vaikka tilitoimistoni pyrkiikin olemaan paperiton.
• Muovit kerään pieneen sinkkiämpäriin. Tämän vuoden alusta lähtien olen oikein tsempannut ettei tulisi mitään muoviroskaa. Tästä aiheesta teen jossain vaiheessa oman blogipostauksen.
• Lasijätteen laitan sellaisenaan korin pohjalle.
• Metallijätteen kerään entiseen espressokahvipurkkiin.
• Sekajätteeseen ei enää sitten jääkään paljon mitään. Sen voi kerätä vaikka leipäpussiin tai vastaavaan. Kuukauden sekajätettä on suurin piirtein kourallinen.  

 

 



Puolen kuukauden roskat

 

Biojätteet laitan entiseen parsakattilaan, jota säilytään jääkaapissa. Jääkaapissa bioroskis kestää hyvin viikon ettei ala haisemana. Viikossa se jo pitääkin käydä tyhjentämässä. Ohjeet neuvoo, että biojätteet pitäisi laittaa pussiin, mutta kun kukaan ei ole kertonut miksi, niin käyn kippaamassa roskat suoraan kattilasta pihalla olevaan keräysasiaan.

 



Jääkaapissa bioroskis ei ala haista

Moni on myös sanonut, että ei voi kierrättää, koska pienne tilan takia roska-astiat eivät mahdu minnekään. Miten niin ei mahdu?! Ei ne roskat lisäänny siitä, että niitä jaottelee. Roskisten koot vaan pitää olla pienempiä.
 

Tekstiilien kierrätys

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto kirjoittaa tosi hyviä, asiallisia ja jäsenneltyjä postauksia blogissaan Paikka kaikelle. Väärin kierrätetty - mitä tekstiilipoistoille pitäisi tehdä? -postaus on selkeä kirjoitus tekstiilijätteeseen liittyvistä ongelmista. Kannattaa lukea ja muutenkin seurata blogia!




 

Somejulkisuutta veneilijän jätteidenlajittelun edistämiseksi

Suora linkki hankkeen sivulla olevaan juttuun

  

Take away -kahvi

Linkki YLE:n juttuun

Kahvi kädessä kulkemisesta on tullut muotiasia. Take away -kahvikuppi kädessä on kuin yksi asuste. Taitaa myös olla coolia vaikuttaa niin kiireiseltä, ettei ehdi juomaan kahvia paikoillaan.

Take away -kahvikuppiongelmaan (koskee myös kaikkia kertakäyttökuppeja) on pari ratkaisua. Paras tapa on mielestäni, että istahtaa rauhassa juomaan kahvinsa ja nauttimaan kahvilan tunnelmasta sellaiseen kahvilaan, missä ei käytetä kertakäyttöastioita. Toinen ratkaisu on, että kantaa mukanaan omaa mukia.

Miksi kirjoittaa blogia

En ollut koskaan ajatellut blogin kirjoittamista minimalismista. Ajattelin, että minulla ei ole mitään lisättävää jo olemassa olevaan blogitarjontaan.

Havahduin kuitenkin viikon sisällä kahteen kertaan, että sellaiset asiat, joita itse pidin itsestään selvyyksinä, eivät välttämättä olleetkaan muille sellaisia.

Asia koski hedelmien ostamista. Ensimmäisellä kerralla olimme ystäväni kanssa hedelmäostoksilla. Hän ei millään meinannut uskoa, että paria sitruunaa varten ei tarvita muovipussia. Hänelle ei ollut tullut mieleenkään, että ne voisi punnita irrallisina yhdessä, laittaa toiseen hintalappu ja laittaa sitruunat jälleen sellaisenaan kassanauhalle. Toinen kerta oli, kun erässä seuraamassani FB-ryhmässä henkilö kyseli, että miten ihmeessä hedelmien punnitus onnistuu, jos kestopussissa on useampaa laista hedelmää. Eli tällekään henkilölle ei ollut tullut mieleen, että hedelmiä voi punnita ilman pussia!?

Näiden kahden pienen asian innoittamana ajattelin, että ehkä minulla kuitenkin olisi vinkkejä jaettavaksi henkilöille, jotka haluavat minimoida yhtä sun toista asiaa.

 

Kannattaako edes yrittää

 

If you think you´re too small to make a difference ...

try sleeping with a mosquito in the room.

 

Dalai Lama