Kierrätämmekö liian hyvin

Tiedätkö miten paljon tuotat roskaa kuukaudessa?

Harvalla suomalaisella on varmaankaan käsitystä siitä, miten paljon roskia tuottaa. Sisältä kodista roskia viedään ulkoroskikseen jos ei kerran päivässä niin ainakin muutaman päivän välein. Roskien ei anneta kerääntyä kotiin kovinkaan pitkäksi aikaa. Useimmat haluavat niistä mahdollisimman äkkiä eroon.

Samoin kesällä erilaisten ulkotapahtumien jälkeen paikat siivotaan yön aikana niin tehokkaasti ettei aamulla ole tietoakaan tapahtuman aikan syntyneistä roskista.

Väitän että harvalla on käsitystä millaisen kasan roskia kuukauden aikana saa aikaan.

Amerikkalainen ekoaktivisti Robin Greenfield teki vuonna 2017 tempauksen vai sanoisiko performanssin ”30 days of Wearing My Trash”. Hän kulki 30 päivän ajan kantaen koko ajan mukanaan kuukauden aikana syntyviä roskia. Tämä tempauksen tarkoituksen oli havahduttaa ihmisiä huomaamaan miten paljon roskaa kuukauden aikana syntyy. Viimeisenä päivänä hän kantoi mukanaan noin 34 kg roskia. Tämä on vielä erittäin vähän verrattuna keskiverto amerikkalaiseen, joka tuottaa roskia kuukaudessa noin 68 kg. Keskiverto suomalainen tuottaa jätettä kuukaudessa päälle 40 kg, 500 kg vuodessa.

Itse olen punninnut vuodesta 2017 kaikki roskiin viemäni roskat roskalajeittain. Käytän punnitsemiseen keittiövaakaa, joten saan luvut gramman tarkkuudella 😉. Luvuissani on mukana myös tavaroiden raivaus ja vähentämisprojektin aiheuttamat roskat. Pienellä harkinnalla ja suuremmitta ponnistuksitta olen saanut seitsemän vuoden keskimääräisen roskamääräni 114 kg/v eli vähän alle 10 kg/kk. Joinain kuukausina olen päässyt noin 4 kg/kk. Minulla riittää, että vien roskat ulos kerran kuussa. Paitsi bioroskis pitää hajuhaittojen takia viedä useammin.

Parhaillaan on menossa BaltiPlastInterreg -projekti, https://baltiplast.check-ed.eu/fi/, jossa seurataan muovi- ja sekajätteen määrää. Osallistumalla tähän projektiin on helppo aloittaa roskien tarkkailu.

Robin Greenfield - For 30 days I Wore Every Piece of Trash I Created: https://www.youtube.com/watch?v=9vCstrZ7ilk

People – Eco Activist Spent 30 Days Wearing His Trash – And by the End of the Month It Weighed 72 Lbs.: https://people.com/human-interest/eco-activist-rob-greenfield-spent-30-days-wearing-his-trash-by-end-of-the-month-it-weighed-72-lbs/

Yle – Jätteen määrä kasvoi viime vuonna – jokainen suomalainen heitti roskiin yli 500 kiloa jätettä vuoden aikana: https://yle.fi/a/3-11688372

Paperiton toimisto

1980 luvun alussa, kun aloitin kauppakorkeassa, tietojenkäsittelyn professori ennusti, että paperiton toimisto tulee kohta. No, ei kestänyt kuin runsaat kolmisen kymmentä vuotta. Tekniikan puolesta varmaan olisi ollut mahdollista aikaisemminkin, mutta ihmisten poisoppiminen paperista on hidastanut kehitystä. Paperia on pidetty varmempanan kuin bittiä.

Itse aloitin täysin sähköisen taloushallinto-ohjelmiston, Netvisorin, käytön vuonna 2013. Enkä enää vaihtaisi "perinteiseen" tapaan tehdä kirjanpitoa. Sähköisyys helpottaa ja yksinkertaistaa asioita niin paljon!

Tässä listattuna muutamia etuja:

• Aikaa säästyy, kun ei tarvitse käsitellä samaa paperia monta kertaa eri vaiheissa.
• Asiat pysyy paremmassa järjestyksessä. Paperit ei häviä eikä niitä tarvitse etsiä.
• Ei tarvitse käsitellä ja arkistoida mappeja
• Ei tarvitse tilaa käsiteltäville ja arkistoitaville mapeille
• Ei tarvitse ostaa 
• muistitikkuja
• mappeja ja arkistokansioita
• tulostuspaperia
• rei´itintä
• printteriä
• värikasetteja
• klemmareita
• nitojaa ja niittejä
• muovitaskuja
• välilehtiä
• viestilappuja eli Post-it -lappuja
• yliviivauskyniä
• viivottimia
• kyniä ja kumeja
• lokerikkoja järjestyksen pitämiseen
• perinteisen kirjanpitäjän perusvaurustetta eli sormikumia (= sormenpäähän laitettava kumitutti jonka avulla saa paremmin käisteltyä papereita)
• kalkkeripaperia (tämä jo esihistoriallista mutta löytyi vielä eräältä asiakkaalta)
• paperikalentereita
• leimasimia ja leimasintyynyjä
• korjauskynää eli blankoa tai peitenauhaa
• paperiveistä
• kirjekuoria
• postimerkkejä
• kirjoitusalustaa
• kierresidontatarvikkeita
• Vapaus ajasta ja paikasta. Sähköisyys vaatii nettiyhteyttä, joka ehkä saattaa olla pikku miinus, mutta toisaalta, voit tehdä töitä mistä päin maailmaa vaan ja milloin vain.

Printterini irtisanoi sopimuksensa alkuvuodesta. Päätin, etten osta uutta ennenkuin on pakottava tarve. Sellaista ei ole vielä lokakuuhun mennessä tullut. Olen käynyt kirjastossa tulsotamassa muutaman arkin. Siellä yksi kopio maksaa vain 0,20 e. Saan maksaa aika monta kopiota ennenkuin kannattaa ostaa uusi printteri. Koska tulostaminen vaatii myös suunnitelmallisuutta eli käyntiä kirjastossa, ei todellakaan tule tulostettua varmuuden vuoksi mitään. Toisaalta käyn melko usein muutenkin kirjastossa, joten ei ole mikään ekstravaiva tulostaa siellä.

Moni pienempi asiakas pitää sähköistä kirjanpitoa kalliina, mutta jos yhtään laskee palkkaa omalle työlleen, niin sähköisyys vie voiton. Sen lisäksi että yleensä kirjanpito ei ole yrittäjän intohimo vaan enneminkin kammotuksen kohde.

Netvisor teki blogipostauksen meikäläisestä heinäkuussa: Netvisor mahdollistaa etätyöt ulkomailla - Kirjanpitjän ammatti avaa mahdollisuuden joustavaan elämäntyyliin.

Keksivät kirjoittaa meikäläisestä kun protkotin, että kirjanpitäjän ammattia pidetään niin epäseksikkäänä. Nomadien mahdollisina elannon lähteinä pidetään bloggaamista, somettamista, kirjoittamista, valokuvaamista, koodaamista, graafista suunnittelua ym ym. Ihan yhtä hyvin voi kirjanpitoa tehdä maailmalta! 

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Aboa Accounting

Jätteiden vähentäminen retkellä

Melonta- ja retkiluistelututtuni Maija halusi haastatella meikäläistä Retki-lehteen miten retkellä voi vähentää jätteiden muodostumista. Mahtaako sitä koskaan tottua näkemään naamansa lehdessä :-(