20200601

Ihan itse tein: jalkavoide

itse tehty jalkavoide


Miten tein:
  1. Otin esille sheavoin, mehiläisvahan, rypsiöljyn, eteerisen öljyn ja pienen lasipurkin.
  2. Desifioin lasipurkin käyttämällä siinä kiehuvaa vettä.
  3. Laitoin lasipurkkiin muutaman nokareen sheavoita, raastoin päälle hieman mehiläisvahaa ja kaadoin lopuksi mukaan summan mutikassa hieman rypsiöljyä. Olen huono noudattamaan mitään reseptejä. Mitä löysempää voidetta haluat, sitä enemmän kannattaa laittaa öljyä. Muutakin öljyä kuin rypsiöljyä voi käyttää.
  4. Laiton lasipurkin vesihauteeseen pieneen paistinpannuun. Paistinpannu on kattilaa parempi siinä, että siitä on helpompi ottaa kuuma lasipurkki pois.
  5. Kun lasipurkin sisältö on sulanut tasaiseksi, otin lasipurkin pois vesihauteesta. Sulaminen ei kestänyt kauaa, ehkä 5 min.
  6. Lisäsin seokseen muutaman tipan eteeristä öljyä. Itse tykkään sitruunan raikkaudesta.
  7. Parin tunnin päästä seos oli jäähtynyt ja kiinteytynyt voiteeksi.
Säilytän voidetta kylpyhuoneen kaapissa. Välillä voide on kestänyt aika pitkäänkin, mutta en ole huomannut sen pahentuneen. Koska voide on niin helppo tehdä, niin kannattaa kuitenkin varmuudeksi tehdä pieni erä kerrallaan.

Voide on aika tönkköä, joten siksi jalkavoide, mutta voihan sitä käyttää myös muuhun tarkoitukseen.



20200526

Miten ja mitä ruokaa ostan

zero waste ruoka ostaminen


Edelliseen Ruokahävikin vähentäminen postaukseeni sain kysymyksen, että miten ja mitä ruokaa ostan. Tästä inspiroituneena päätin tehdä asiasta oman postauksen.

Vaikka mainitsen muutamia kauppoja, tämä postaus ei sisällä kaupallista yhteistyötä.

Mustaan termosmukiin ostan kahvia tai jäätelöbaarista jäätelöä.

Clas Ohlsonista ostettuun metallirasiaan olen ostanut esimerkiksi leipomoista sämpylöitä, pullia, macaroneja, torilta marjoja ja kauppahallin juustomyymälästä juustoa tai käyttänyt ravintolassa doggy baginä. Minulla on näitä metallirasioita kaksi. Toinen asuu vakituisesti autoni hansikaslokerossa.

Vanhaan metalliteepurkkiin käyn ostamassa teetä kauppahallin teemyymälästä. Vihreää teetä ostan toiseen purkkiin, joka ei ole tässä kuvassa. Ei sopinut väriltään kuvaan ;-)

Lasitölkkeihin ostan esimerkiksi kauppahallin etnomyymälästä kahvipapuja, auringonkukan-, pellavan ja seesaminsiemeniä, pähkinöitä, linssejä, kuivattuja papuja, mausteita, ruokasoodaa,... Joistain normikaupoissa saa myös joitain siemeniä, papuja ja linssejä irtona. Pitää vain punnita purkki ennen ja jälkeen ja yrittää saada kassa ymmärtämän asia. Ennen kun It´s Pure (ent. Punnitse ja Säästä) oli voimissaan, kävin siellä ostamassa irtotuotteita omiin purkkeihin.

Ikeasta hankkimaani koriin käyn torilla ostamassa vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Suoraan koriin ilman muovipusseja.

Iris Hantverkin pellavapussiin ostan leipomosta leipää.

Puuvillaverkkopusseihin ostan kaupasta hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Puuvillainen on siitä kiva, että siinä hintalappu pysyy kiinni. Kaupoissa yleisesti myynnissä olevat muovipussit ovat ikäviä, sillä niissä hintalappu ei tahdo pysyä kiinni. Lidlissä irtoruuat punnitaan kassalla. Siinä on se hyvä puoli, ettei tule edes hintalappuroskaa.

Esimerkiksi banaaneihin, kurkkuun, avokadoon, meloneihin, myskikurpitsaan,.. lättään hintalapun suoraan ruokaan kiinni.

En kanna näitä tavaroita mukanani koko aikaa. Otan ne mukaan vain kun tiedän meneväni kauppaan. Termosmukin otan mukaan, jos lähden autolla pitemmälle reissulle.

Jos joudun ostamaan jotain paketissa, pyrin välttämään muovia. Kartonkipakkauksessa ostan jugurttia, pastaa, kaurahiutaleita, riisiä,...  Lasipurkeissa ostan fetajuustoa, hilloja, hunajaa, sinappia, oliivi- tai rypsiöljyä,... Kartonkipakkaukset hyödynnän roskiksina ja lasipurkit puhdistan uusiokäyttöön.

Lihaa ja kalaa en osta kotiin. Syön niitä vain ravintoloissa.

Joku saattaa tykätä, että joudun näkemään paljon vaivaa käydessäni eri paikoissa ostamassa. Ajatus ei mielestäni pidä paikkaansa. Käydessäni Turun kauppahallissa, kauppatorilla ja Leipomo Grynissä joudun kävelemään noin 600 m. Hortoillessani paikallisessa supermarketissa askelia ei varmaankaan tule paljoakaan vähempää. Lisäksi shoppailessani pikkukaupoissa tulee juteltua myyjien kanssa, toisin kuin supermarketeissa.


20200525

Ruokahävikin vähentäminen

ruokahävikin vähentäminen zero waste


Monissa resepteissä on nykyään pitkä lista erilaisia aineosia. Jos seuraa reseptiä orjallisesti, joutuu ostamaan kotiin monenlaista ruokaa. Varsinkin yhden hengen kotitaloudessa alkaa ruokakaappiin helposti kerääntymään vähän aloitettuja ruokatarvikkeita.

Itse teen harvoin ruokaa reseptin mukaan. Saatan vilkaista reseptejä vain inspiraation saamiseksi. Katson ruoka- ja jääkaapista mitkä ruoka-aineet ovat seuraavaksi menossa vanhaksi ja kehittelen niistä jonkun ruuan. Edellisen päivän jämiä voi esimerkiksi käyttää tortillan sisällä, salaatissa tai munakkaassa, pastan tai riisin kanssa, keitosta voi tehdä kastikkeen, keitetyt perunat voi paistaa tai tehdä perunasalaatin, puuron voi paistaa,... Tässä on vain luovuus ja mielikuvitus rajana.

Vanhoista ruokakirjoista ja esimerkiksi Marttojen nettisivuilta saa myös hyviä vinkkejä ruuanlaittoon. Mm kuivaaminen ja hapattaminen ovat hyviä keinoja ruuan syömäkelpoisuuden pidentämiseksi.

Vinkkejä saa myös blogeista. Tässä lista muutamasta seuraamastani blogista (vinkki: Bloglovin´n käyttäminen helpottaa blogien seuraamista):


Ruokakaapin minimalismi auttaa myös ruokahävikin vähentämisessä. Itse pyrin pitämän kaapissa vain muutamia hyvin säilyviä perusjuttuja kuten pastaa, couscousia, linssejä ja kaurahiutaleita. Myös järjestyksessä oleva ruokakaappi, josta näet helposti mitä siellä on, vähentää turhia ruokaostoksia.

Toisin kuin yleensä neuvotaan, en mene kauppaan valmiin listan kanssa. Valitsen kaupassa niitä ruokia, mitä sillä hetkellä voi ostaa ilman pakkausta, niin myöskään pakkausjätettä ei synny. Tuo pakkauksettomuusvaatimus on myös sen verran rajoittava, että ruokaa ei tule ostettua liikaa.

Buffetravintolassa pyrin ottamaan lautaselle vain sen verran mitä varmasti jaksan syödä. Ainahan voi käydä hakemassa lisää.

Näillä metodilla olen onnistunut saamaan ruokahävikkini lähes olemattomaksi. Bioroskiksestani löytyy lähinnä teen lehtiä ja kahvin poroja sekä hedelmien ja juuresten kuoria.


20200516

Take away jätski

take away jäätelö
Jätskiä kestotermomukiin Gelateria Nuvolesta, josta saa "aitoa" Turussa valmistettua italialaista jäätelöä 


Amerikkalaisten zero waste bloggaajen peruspostauksia on, että miten kootaan mukana kannettava zero waste kit. Yleensä siihen kuuluu pullo, astia, muki, ruokailuvälineet, pilli ja servetti. En ole koskaan käynyt USA:ssa, mutta olen ymmärtänyt, että harvassa paikkaa siellä on ravintolassa tai kahvilassa oikeita astioita.

Suomessa ei tällaista kittiä tarvitse kantaa mukana. Aina löytyy ravintola tai kahvila, jossa voi syödä/juoda oikeilta astioilta. Nyt epidemian aikana, kun vain take away ruokailu on sallittua, kertakäyttöastioita käyttö on lisääntynyt eksponentiaalisesti. Jopa sinä määrin, että kertakäyttöastiat ovat monessa paikkaa kuulemma kortilla.

Olen kuullut huhuja, että omaan astian ostamisesta olisi tullut vaikeampaa. Itse en ole tähän törmännyt. Tänään onnistui mutinoitta jäätelön ostaminen kestotermomukiini Gelateria Nuvolesta. Termo-ominaisuudesta oli vielä se hyvä puoli, että jäätelö oli juuri sopivaa anutittavaa kun pääsin kotiin. Olen saanut omaan rasiaan tällä viikolla myös ihanan siemenpullan Leipomo Grynistä ja makaroneja Leipomo Mannasta.



20200426

Youtubevideoita

Kuva Chasing Tomorrow

Muutama suosikkibloggaajani ranskalaismiesten videolla:
Introduction to Zero Waste lifestyle! (0.17.47)


Kuva Michael Moore Youtube Channel

Myös Michael Mooren Youtubekanavalta löytyy mielenkiintoista, ja masentavaa?, katsottavaa.
En suosittele jo korona-ahdistusta potevien katsottavaksi.

Uusin aiheesta teemmekö liian vähän, liian myöhään?: Planet of Humans (1.40.02)

Jos vielä et ole liian masentuneena vajonnut epätoivoisissa mietteissä sohvan pohjalle: Coca-Cola´s plastic secrets (0.42.25)


20200330

Kierrättäminenkö vaikeaa - asennekysymys

Kierrätyspisteeni keittiössä: takana on pieni ämpäri muovijätteelle, keskellä leipäpussi sekajätteelle (epidemian aikaisten paperinenäliinojen takia normaalia isompi), edessä vasemmalla kartonkijäte sullottuna jugurttitölkkiin ja edessä oikealla metallipurkki metalli- ja lasijätteelle. Biojäteastia on jääkaapissa. Paperijätekori työhuoneessa. Juomapulloille ja -tölkeille en tarvitse paikkaa, koska en osta sellaisia.


Kaksi kommenttia jotka esiintyvät vähän väliä somessa ja puheissa on, että kierrättäminen on niin vaikeaa, lähes mahdotonta, koska:
1. Roskien kierrättämisestä ei ole tarpeeksi tietoa, ei tiedä miten mikäkin roska pitäisi kierrättää
2. Kotona ei ole tilaa eri roskiksille.

Ja minun mielestäni kumpikaan ei pidä paikkaansa!

Ensinnäkin. Kierrätysinfoa tulee mielestäni tuutin täydeltä joka kanavalta, melkeinpä jo turtumiseen asti. Jos vain yhtään viitsi lukea tai kuunnella saa jo paljon selville. Sen lisäksi voi googlata. Paikkakuntien jäteyhtiöiden nettisivuilla on ohjeita. Esim. Lounais-Suomen Jätehuollon sivulta löytyy Jätteiden ABC. Eri jätehuoltolaitoksilla saattaa olla hieman erilaisia kierrätysohjeita.
Välillä tuntuu, että ihmiset heittäytyvät tahallaan tietämättömiksi, jotta ei tarvitse kierrättää. Tai ollaan skeptisiä, että omalla tekemisellä ei ole merkitystä. Omalla tekemisellä on merkitystä - pienet asiat kumuloituvat suuriksi kun moni tekee samaa asiaa.

Toiseksi. Miten niin ei mahdu ja pitääkö kaikkien kierrätysastioiden mahtua keittiön pesualtaan alla olevaan kaappiin? Mitä jos yrittäisi keskittyä siihen, ettei roskia tulisi niin paljoa. Jo pienillä valinnoilla voi vähentää roskan määrää merkittävästi. Myöskään roskat eivät lisäänny siitä, että niitä lajitellaan pienempiin jakeisiin. Roskisten kokoa voi pienentää ja ihan kaikille ei tarvitse olla omaa roskista. Itsellä esim. on samassa metallipurkissa sekä metalli- että lasijäte. Ne on siitä helppo erotella piharoskiksella. Kuvassa olevan kierrätyspisteeni joudun tyhjentämään kerran kuukaudessa, bioroskiksen kahdesti kuussa.



20200322

Mitkä paperit pitää säästää ja mitä sähköisiä palveluja on

paperiton sähköiset palvelut


Ihmiset pähkäilevät useasti, että mitkä paperit ovat säilytettäviä, mistä papereista riittää sähköinen versio ja mitkä paperit voi kokonaan laitaa paperinkeräykseen (muista tietoturvajätteelle oma kierrätys).

Yksinkertaisesti sanottuna melkein kaikista papereista riittää nykyään sähköinen versio.
Alla oleva listaus on kirjoitettu melko nopeasti, joten saattaa olla puutteellinen joiltain osin, mutta ainoat jotka on ehdottoman pakko säilyttää alkuperäisenä on testamentti ja edunvalvontavaltakirja.


Laskut, kauppakirjat ja vuokrasopimukset
  • Melkein kaikki laskut on nykyään mahdollista saada sähköisesti joko sähköpostiliitteenä tai verkkolaskuna verkkopankkiin. Tämä kannattaa, niin ei synny paperinjärjestämis- ja säilyttämisongelmaa.
  • Verotusta varten pitää säästää 6 v vuotta ne laskut, joiden perusteella on tehnyt korjauksen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Sähköinen laskukopio riittää.
  • Verotusta varten kannattaa säilyttää tositteet omaisuuden hankinta- ja perusparannusmenoista. Voidaan tarvita luovutusvoiton laskemisessa, jos myyt kohteen. Sähköiset laskukopiot riittää.
  • Jos ostetun tavaran takuun voimassaolon osoittaminen edellyttää ostokuitin esittämistä. Tässäkin useimmille sähköinen kopio käy. Monilla kaupoilla on omat järjestelmät, joista selviää takuu, takuunhaltija ja voimassaolo, joten näitä ei tarvitse säilyttää. Tällöin ei laskua tarvitse säilyttää muuta kuin sitä varten, että itse näkee milloin takuu päättyy.
  • Kauppa- ja vuokrasopimuksista riittää sähköinen versio.
Takuutodistukset
  • Todistus kannattaa säilyttää, jos takuun antaja ei säilytä tietoa omissa järjestelmissään.
Velkakirjat
  • Suullinen sopimus on pätevä, mutta asian todistamiseksi kannattaa velkakirja säilyttää vähintään sähköisessä muodossa mielellään alkuperäisenä.
Vakuutuspaperit
  • Vakuutuspaperit löytyvät vakuutusyhtiöiden omilta sivuilta. Paperisena ei tarvitse säilyttää.
Ulosottopaperit
  • Voi tilata sähköisenä Suomi.fihin. Ei tarvitse säilyttää paperisena.
Palkkalaskelmat, palkkatodistukset, työsopimus
  • Palkkalaskelmista ja todistuksista riittää sähköinen versio. Myös työttömyyskassalle.
  • Työsopimuksesta riittää sähköinen versio. 
Työtodistukset
  • Alkuperäisiä työtodistuksia tarvitaan harvoin. Korkeintaan, jos haet töihin melko vanhakantaiseen työpaikaan. Useimmiten riittänee sähköinen versio.
Veropaperit
  • OmaVerossa voi hoitaa sähköisesti jo miltei kaikki veroasiat.
  • Verokortista riittää palkanmaksajalle sähköinen versio. Useat palkanmaksajat hakevat verotodistustiedot suorasiirtona, joten silloin ei tarvitse toimittaa mitään versiota palkanmaksajalle.
  • Veropapereita ei tarvitse säästää.
  • Katso myös kohta Laskut.
  • Verottaja säilyttää papereita 10 vuotta sen verovuoden päättymisestä, jota tieto tai asiakirja koskee. Säilytysaikoihin voi tulla poikkeuksia muutoksenhaun, verojen perinnän tai verorikosasian käsittelystä, joiden johdosta yksittäisessä asiassa säilytysaika voi olla pitempi.
Koulu- ja tutkintotodistukset
  • Koulutodistuksia tuskin tarvitset enää missään valmistumisesi jälkeen. Harvoin myös tutkintotodistuksia. Tutkintotodistukset kannattanee kuitenkin säilyttää alkuperäisenä jos haet johonkin sellaiseen työpaikkaan missä sitä kysytään. Säilyttämisen tarve riippuu siis jokaisen henkilökohtaisesta tilanteesta.
Kurssitodistukset
  • Erilaisista kurssitodistuksista riittää sähköinen versio.
Lääkärintodistukset, reseptit ja terveystiedot
  • Noin vuodesta 2020 sähköisenä Kannassa. Ei tarvitse säilyttää paperisena.
Hoitotahto, elinluovutustahto ja terveysasioihin liittyvät suostumukset ja kiellot
  • Sähköisenä Kannassa. Ei tarvitse säilyttää paperisena.
Vihkitodistus, syntymätodistus,...
  • Nämä kaikki tiedot löytyvät väestörekisteritiedoista, joten niitä ei ole pakko säilyttää paperisena muuta kuin muistojen takia
  • Voit tarkistaa omat tietosi: verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/Etusivu.aspx
  • Väestörekisterijärjestelmästä saa elossaolo-, asuinpaikka-, avioliitto-, siviilisääty- ja syntymätodistukset sähköisenä.
  • Lapsen syntymätodistusta saatetaan tarvita alkuperäisenä ulkomailla matkustettaessa varsinkin jos lapsella on eri sukunimi (sekä lisäksi jos vain toinen vanhemmista matkustaa, niin lupa toiselta vanhemmalta).
Avioehto
  • Avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisena, päivätä, allekirjoittaa ja kahden todistajan todistaa oikeaksi. Avioehto rekisteröidään maistraatissa. Asiakirjat lähetetään ensisijaisesti postitse. Alkuperäinen avioehto palautuu rekisteröintitodistuksen mukana.
  • Maistraatista saa avioehtorekisteriotteen. Avioehtopapereista riittää siis sähköinen versio.
Lahja
  • Lahjaveroasiat hoituvat sähköisesti OmaVerossa.
  • Lahjan rekisteröinti hoituu sähköisesti Suomi.fissä. Maistraatista saa lahjarekisteriotteen.
  • Lahja-asioista riittää siis sähköiset versiot.
Edunvalvontavaltakirja
  • Alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on tärkeää. Valtakirja kannattaa olla valtuutetun säilytettävänä. Alkuperäinen valtakirja toimitetaan holhousviranomaiselle vasta sen vahvistamisen yhteydessä. Valtuutettu tarvitsee valtakirjaa myös vahvistuksen jälkeen, koska valtuutetun pitää esittää se pyydettäessä. 
Testamentti
  • Testamentti pitää säilyttää alkuperäisenä. Testamentti tehdään yhtenä kappaleena ja jos alkuperäistä kappaletta ei löydy, testamenttia ei ole. Kopiot eivät tässä tapauksessa riitä.
  • Testamentti kannattaa säilyttää varmassa paikassa, kuten pankin tallelokerossa.
Perinnönjakokirja (perunkirjoitus)
  • Perunkirjoitusta varten tarvittavan sukuselvitys voi tilata sähköisenä.
  • Perinnönjakokirjasta tarvitaan sähköinen kopio verottajalle
  • Näitä ei siis tarvitse välttämättä säilyttää alkuperäisenä.
Kiinteistöasiat
  • Kiinteistön kauppa-asiat hoituvat Maanmittaushallituksen sähköisen Kiinteistövaihdannan palvelun ja Verohallinnon OmaVeron kautta sähköisesti. Paperisia papereita ei tarvita.
  • Kiinteistön kiinnitykset ja sähköisten panttikirjojen siirto onnistuu myös Kiinteistönvaihdannan palvelussa sähköisesti.
  • Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa näet kiinteistöomistuksesi ja voit tilata todistuksia. Papereita ei siis tarvitse säilyttää paperisena.
Kunta-, eduskunta-, europarlamentti- ja presidentin vaalit
  • Vaalien ilmoituskortin voi tilata sähköisenä Suomi.fihin. Ei tarvitse säilyttää paperisena. Ilmoitusta ei tarvita äänestettäessä kotimaassa, pelkkä henkilötodistus riittää.  


Kannattaa tutustua näihin palveluihin:
  • Suomi.fi: suomi.fi/kansalaiselle
  • Kanta: kanta.fi
  • OmaVero: omavero.fi
  • Tulorekisteri: vero.fi/tulorekisteri
  • Digi- ja väestötietovirasto (mm. maistraatti): dvv.fi/henkiloasiakkaat
  • Maanmittauslaitos: maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa
  • oman pankin ja vakuutusyhtiön sähköiset palvelut


Seuraava ongelma onkin sitten, miten järjestää sähköinen arkisto järkevästi.