Kierrättäminenkö vaikeaa - asennekysymys

Kierrätyspisteeni keittiössä: takana on pieni ämpäri muovijätteelle, keskellä leipäpussi sekajätteelle (epidemian aikaisten paperinenäliinojen takia normaalia isompi), edessä vasemmalla kartonkijäte sullottuna jugurttitölkkiin ja edessä oikealla metallipurkki metalli- ja lasijätteelle. Biojäteastia on jääkaapissa. Paperijätekori työhuoneessa. Juomapulloille ja -tölkeille en tarvitse paikkaa, koska en osta sellaisia.

Kaksi kommenttia jotka esiintyvät vähän väliä somessa ja puheissa on, että kierrättäminen on niin vaikeaa, lähes mahdotonta, koska:
1. Roskien kierrättämisestä ei ole tarpeeksi tietoa, ei tiedä miten mikäkin roska pitäisi kierrättää
2. Kotona ei ole tilaa eri roskiksille.

Ja minun mielestäni kumpikaan ei pidä paikkaansa!

Ensinnäkin. Kierrätysinfoa tulee mielestäni tuutin täydeltä joka kanavalta, melkeinpä jo turtumiseen asti. Jos vain yhtään viitsi lukea tai kuunnella saa jo paljon selville. Sen lisäksi voi googlata. Paikkakuntien jäteyhtiöiden nettisivuilla on ohjeita. Esim. Lounais-Suomen Jätehuollon sivulta löytyy Jätteiden ABC. Eri jätehuoltolaitoksilla saattaa olla hieman erilaisia kierrätysohjeita.
Välillä tuntuu, että ihmiset heittäytyvät tahallaan tietämättömiksi, jotta ei tarvitse kierrättää. Tai ollaan skeptisiä, että omalla tekemisellä ei ole merkitystä. Omalla tekemisellä on merkitystä - pienet asiat kumuloituvat suuriksi kun moni tekee samaa asiaa.

Toiseksi. Miten niin ei mahdu ja pitääkö kaikkien kierrätysastioiden mahtua keittiön pesualtaan alla olevaan kaappiin? Mitä jos yrittäisi keskittyä siihen, ettei roskia tulisi niin paljoa. Jo pienillä valinnoilla voi vähentää roskan määrää merkittävästi. Myöskään roskat eivät lisäänny siitä, että niitä lajitellaan pienempiin jakeisiin. Roskisten kokoa voi pienentää ja ihan kaikille ei tarvitse olla omaa roskista. Itsellä esim. on samassa metallipurkissa sekä metalli- että lasijäte. Ne on siitä helppo erotella piharoskiksella. Kuvassa olevan kierrätyspisteeni joudun tyhjentämään kerran kuukaudessa, bioroskiksen kahdesti kuussa.

Mitkä paperit pitää säästää ja mitä sähköisiä palveluja on

Ihmiset pähkäilevät useasti, että mitkä paperit ovat säilytettäviä, mistä papereista riittää sähköinen versio ja mitkä paperit voi kokonaan laitaa paperinkeräykseen (muista tietoturvajätteelle oma kierrätys).

Yksinkertaisesti sanottuna melkein kaikista papereista riittää nykyään sähköinen versio.
Alla oleva listaus on kirjoitettu melko nopeasti, joten saattaa olla puutteellinen joiltain osin, mutta ainoat jotka on ehdottoman pakko säilyttää alkuperäisenä on testamentti ja edunvalvontavaltakirja.


Laskut, kauppakirjat ja vuokrasopimukset

• Melkein kaikki laskut on nykyään mahdollista saada sähköisesti joko sähköpostiliitteenä tai verkkolaskuna verkkopankkiin. Tämä kannattaa, niin ei synny paperinjärjestämis- ja säilyttämisongelmaa.
• Verotusta varten pitää säästää 6 v vuotta ne laskut, joiden perusteella on tehnyt korjauksen esitäytettyyn veroilmoitukseen. Sähköinen laskukopio riittää.
• Verotusta varten kannattaa säilyttää tositteet omaisuuden hankinta- ja perusparannusmenoista. Voidaan tarvita luovutusvoiton laskemisessa, jos myyt kohteen. Sähköiset laskukopiot riittää.
• Jos ostetun tavaran takuun voimassaolon osoittaminen edellyttää ostokuitin esittämistä. Tässäkin useimmille sähköinen kopio käy. Monilla kaupoilla on omat järjestelmät, joista selviää takuu, takuunhaltija ja voimassaolo, joten näitä ei tarvitse säilyttää. Tällöin ei laskua tarvitse säilyttää muuta kuin sitä varten, että itse näkee milloin takuu päättyy.
• Kauppa- ja vuokrasopimuksista riittää sähköinen versio.

Takuutodistukset

• Todistus kannattaa säilyttää, jos takuun antaja ei säilytä tietoa omissa järjestelmissään.

Velkakirjat

• Suullinen sopimus on pätevä, mutta asian todistamiseksi kannattaa velkakirja säilyttää vähintään sähköisessä muodossa mielellään alkuperäisenä.

Vakuutuspaperit

• Vakuutuspaperit löytyvät vakuutusyhtiöiden omilta sivuilta. Paperisena ei tarvitse säilyttää.

Ulosottopaperit

• Voi tilata sähköisenä Suomi.fihin. Ei tarvitse säilyttää paperisena.

Palkkalaskelmat, palkkatodistukset, työsopimus

• Palkkalaskelmista ja todistuksista riittää sähköinen versio. Myös työttömyyskassalle.
• Työsopimuksesta riittää sähköinen versio. 

Työtodistukset

• Alkuperäisiä työtodistuksia tarvitaan harvoin. Korkeintaan, jos haet töihin melko vanhakantaiseen työpaikaan. Useimmiten riittänee sähköinen versio.

Veropaperit

• OmaVerossa voi hoitaa sähköisesti jo miltei kaikki veroasiat.
• Verokortista riittää palkanmaksajalle sähköinen versio. Useat palkanmaksajat hakevat verotodistustiedot suorasiirtona, joten silloin ei tarvitse toimittaa mitään versiota palkanmaksajalle.
• Veropapereita ei tarvitse säästää.
• Katso myös kohta Laskut.
• Verottaja säilyttää papereita 10 vuotta sen verovuoden päättymisestä, jota tieto tai asiakirja koskee. Säilytysaikoihin voi tulla poikkeuksia muutoksenhaun, verojen perinnän tai verorikosasian käsittelystä, joiden johdosta yksittäisessä asiassa säilytysaika voi olla pitempi.

Koulu- ja tutkintotodistukset

• Koulutodistuksia tuskin tarvitset enää missään valmistumisesi jälkeen. Harvoin myös tutkintotodistuksia. Tutkintotodistukset kannattanee kuitenkin säilyttää alkuperäisenä jos haet johonkin sellaiseen työpaikkaan missä sitä kysytään. Säilyttämisen tarve riippuu siis jokaisen henkilökohtaisesta tilanteesta.

Kurssitodistukset

• Erilaisista kurssitodistuksista riittää sähköinen versio.

Lääkärintodistukset, reseptit ja terveystiedot

• Noin vuodesta 2020 sähköisenä Kannassa. Ei tarvitse säilyttää paperisena.

Hoitotahto, elinluovutustahto ja terveysasioihin liittyvät suostumukset ja kiellot

• Sähköisenä Kannassa. Ei tarvitse säilyttää paperisena.

Vihkitodistus, syntymätodistus,...

• Nämä kaikki tiedot löytyvät väestörekisteritiedoista, joten niitä ei ole pakko säilyttää paperisena muuta kuin muistojen takia
• Voit tarkistaa omat tietosi: verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/Etusivu.aspx
• Väestörekisterijärjestelmästä saa elossaolo-, asuinpaikka-, avioliitto-, siviilisääty- ja syntymätodistukset sähköisenä.
• Lapsen syntymätodistusta saatetaan tarvita alkuperäisenä ulkomailla matkustettaessa varsinkin jos lapsella on eri sukunimi (sekä lisäksi jos vain toinen vanhemmista matkustaa, niin lupa toiselta vanhemmalta).

Avioehto

• Avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisena, päivätä, allekirjoittaa ja kahden todistajan todistaa oikeaksi. Avioehto rekisteröidään maistraatissa. Asiakirjat lähetetään ensisijaisesti postitse. Alkuperäinen avioehto palautuu rekisteröintitodistuksen mukana.
• Maistraatista saa avioehtorekisteriotteen. Avioehtopapereista riittää siis sähköinen versio.

Lahja

• Lahjaveroasiat hoituvat sähköisesti OmaVerossa.
• Lahjan rekisteröinti hoituu sähköisesti Suomi.fissä. Maistraatista saa lahjarekisteriotteen.
• Lahja-asioista riittää siis sähköiset versiot.

Edunvalvontavaltakirja

• Alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen on tärkeää. Valtakirja kannattaa olla valtuutetun säilytettävänä. Alkuperäinen valtakirja toimitetaan holhousviranomaiselle vasta sen vahvistamisen yhteydessä. Valtuutettu tarvitsee valtakirjaa myös vahvistuksen jälkeen, koska valtuutetun pitää esittää se pyydettäessä. 

Testamentti

• Testamentti pitää säilyttää alkuperäisenä. Testamentti tehdään yhtenä kappaleena ja jos alkuperäistä kappaletta ei löydy, testamenttia ei ole. Kopiot eivät tässä tapauksessa riitä.
• Testamentti kannattaa säilyttää varmassa paikassa, kuten pankin tallelokerossa.

Perinnönjakokirja (perunkirjoitus)

• Perunkirjoitusta varten tarvittavan sukuselvitys voi tilata sähköisenä.
• Perinnönjakokirjasta tarvitaan sähköinen kopio verottajalle
• Näitä ei siis tarvitse välttämättä säilyttää alkuperäisenä.

Kiinteistöasiat

• Kiinteistön kauppa-asiat hoituvat Maanmittaushallituksen sähköisen Kiinteistövaihdannan palvelun ja Verohallinnon OmaVeron kautta sähköisesti. Paperisia papereita ei tarvita.
• Kiinteistön kiinnitykset ja sähköisten panttikirjojen siirto onnistuu myös Kiinteistönvaihdannan palvelussa sähköisesti.
• Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa näet kiinteistöomistuksesi ja voit tilata todistuksia. Papereita ei siis tarvitse säilyttää paperisena.

Kunta-, eduskunta-, europarlamentti- ja presidentin vaalit

• Vaalien ilmoituskortin voi tilata sähköisenä Suomi.fihin. Ei tarvitse säilyttää paperisena. Ilmoitusta ei tarvita äänestettäessä kotimaassa, pelkkä henkilötodistus riittää.  

Kannattaa tutustua näihin palveluihin:

• Suomi.fi: suomi.fi/kansalaiselle
• Kanta: kanta.fi
• OmaVero: omavero.fi
• Tulorekisteri: vero.fi/tulorekisteri
• Digi- ja väestötietovirasto (mm. maistraatti): dvv.fi/henkiloasiakkaat
• Maanmittauslaitos: maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa
• oman pankin ja vakuutusyhtiön sähköiset palvelut

Seuraava ongelma onkin sitten, miten järjestää sähköinen arkisto järkevästi.