20200526

Miten ja mitä ruokaa ostan

zero waste ruoka ostaminen


Edelliseen Ruokahävikin vähentäminen postaukseeni sain kysymyksen, että miten ja mitä ruokaa ostan. Tästä inspiroituneena päätin tehdä asiasta oman postauksen.

Vaikka mainitsen muutamia kauppoja, tämä postaus ei sisällä kaupallista yhteistyötä.

Mustaan termosmukiin ostan kahvia tai jäätelöbaarista jäätelöä.

Clas Ohlsonista ostettuun metallirasiaan olen ostanut esimerkiksi leipomoista sämpylöitä, pullia, macaroneja, torilta marjoja ja kauppahallin juustomyymälästä juustoa tai käyttänyt ravintolassa doggy baginä. Minulla on näitä metallirasioita kaksi. Toinen asuu vakituisesti autoni hansikaslokerossa.

Vanhaan metalliteepurkkiin käyn ostamassa teetä kauppahallin teemyymälästä. Vihreää teetä ostan toiseen purkkiin, joka ei ole tässä kuvassa. Ei sopinut väriltään kuvaan ;-)

Lasitölkkeihin ostan esimerkiksi kauppahallin etnomyymälästä kahvipapuja, auringonkukan-, pellavan ja seesaminsiemeniä, pähkinöitä, linssejä, kuivattuja papuja, mausteita, ruokasoodaa,... Joistain normikaupoissa saa myös joitain siemeniä, papuja ja linssejä irtona. Pitää vain punnita purkki ennen ja jälkeen ja yrittää saada kassa ymmärtämän asia. Ennen kun It´s Pure (ent. Punnitse ja Säästä) oli voimissaan, kävin siellä ostamassa irtotuotteita omiin purkkeihin.

Ikeasta hankkimaani koriin käyn torilla ostamassa vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Suoraan koriin ilman muovipusseja.

Iris Hantverkin pellavapussiin ostan leipomosta leipää.

Puuvillaverkkopusseihin ostan kaupasta hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Puuvillainen on siitä kiva, että siinä hintalappu pysyy kiinni. Kaupoissa yleisesti myynnissä olevat muovipussit ovat ikäviä, sillä niissä hintalappu ei tahdo pysyä kiinni. Lidlissä irtoruuat punnitaan kassalla. Siinä on se hyvä puoli, ettei tule edes hintalappuroskaa.

Esimerkiksi banaaneihin, kurkkuun, avokadoon, meloneihin, myskikurpitsaan,.. lättään hintalapun suoraan ruokaan kiinni.

En kanna näitä tavaroita mukanani koko aikaa. Otan ne mukaan vain kun tiedän meneväni kauppaan. Termosmukin otan mukaan, jos lähden autolla pitemmälle reissulle.

Jos joudun ostamaan jotain paketissa, pyrin välttämään muovia. Kartonkipakkauksessa ostan jugurttia, pastaa, kaurahiutaleita, riisiä,...  Lasipurkeissa ostan fetajuustoa, hilloja, hunajaa, sinappia, oliivi- tai rypsiöljyä,... Kartonkipakkaukset hyödynnän roskiksina ja lasipurkit puhdistan uusiokäyttöön.

Lihaa ja kalaa en osta kotiin. Syön niitä vain ravintoloissa.

Joku saattaa tykätä, että joudun näkemään paljon vaivaa käydessäni eri paikoissa ostamassa. Ajatus ei mielestäni pidä paikkaansa. Käydessäni Turun kauppahallissa, kauppatorilla ja Leipomo Grynissä joudun kävelemään noin 600 m. Hortoillessani paikallisessa supermarketissa askelia ei varmaankaan tule paljoakaan vähempää. Lisäksi shoppailessani pikkukaupoissa tulee juteltua myyjien kanssa, toisin kuin supermarketeissa.


2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä! Tosiaan helpottaa, kun on kauppoja, josta voi ostaa irtotavaraa. Täällä ei oikein ole, kun Punnitse ja säästäkin loppui. Toreille pitäisi erikseen lähteä jne, joten useimmiten ostan kaiken vaan paikallisesta S-marketista tai harvemmin Prismasta. Ässässä ei ole esim palvelutiskiä, joten ei ole oikein mahdollista ostaa muuta kuin pakattua.

    Mulla on aina termospullo mukana. Kannan omat teet moneen paikkaan ja reissussa ostan siihen teetä huoltsikalta tms. Ja kannan myös kestokasseja laukussani aina. Ostan kestohedelmäpusseihin myös esim jotain irtomyynnin juttuja, kuten karjalanpiirakoita. Olisi kiva tehdä jonkunlainen kangaspussi irtokarkkien ostoon myös. Mun perheen mielestä sellainen olisi hiukan nolo, mutta itse tykkäisin. Eipä rapisisi karkkipussi elokuvissa! 😄

    VastaaPoista
  2. Ymmärrän, välistä itsestänikin tuntuu nololta ostaa purkkiin tai kangaspussiin. Sitten vaan rohkaisen mieleni. Yritän ajattella, että hyvällä asialla olen. 99 % olen saanut suopean vastaanoton, useasti myös kehuja.

    VastaaPoista